Kirkkovuosi taisi vaihtua tuossa muutama tunti sitten. Hyvää uutta kirkkovuotta itse kullekin! Huomenna on aikomus sytyttää ensimmäinen adventtikynttilä ja ehdottomasti myös laulaa Hoosiannaa messussa.

Olen tässä syksyn pimeinä hetkinä väsännyt adventtikalenteria tänne blogiin. Se ei ole vielä valmis, mutta ensimmäinen luukku on kyllä ajastettu aukeamaan huomenna aamulla.... Kalenterissa minulla oli ideana ihan vain koota sinne mukavia juttuja adventin ajaksi. Onhan siellä joitakin mukavia juttuja, mutta kyllä siitä aika sillisalaatti tuli (tai oikeammin on tulossa, koska kaikki luukut eivät vielä ole olemassa). Joka tapauksessa, toivotan myös mukavaa adventin aikaa näin uuden kirkkovuoden aluksi!

***

Viikon hengelliset kuulumiset ovat kuuluneet lähinnä lasten suusta:

Viisivuotias Pellavatukka arvelee, että Jumalalla on veli. Veli ei kuulemma ole kuitenkaan yhtä kiltti kuin Jumala. Joskus veli kiusaa Jumalaa ja silloin Jumala pyytää äitiään apuun.

Ritari Yrjänä tuli eilen innoissaan iltapäiväkerhosta kotiin: Äiti, oletko sä kuullut siitä Suomen lasten Raamatusta sen Joosef ja hänen veljensä? Se on, äiti, tosi jännä tarina!

Yrjänä kaivoi kirjan hyllystään ja luki minulle ääneen parhaat palat. Kiinnostavinta tarinassa oli faraon unet ja Joosefin tulkinta niistä. Kerroin, että minustakin se on mielenkiintoinen tarina, ja paljastin senkin, että olen lukenut tarinan ennenkin, muun muassa siitä aikuisten Raamatusta.

Ai, onko siellä näitä samoja tarinoita? kysyi nuori herra yllättyneenä.

Jotain on meiltä vanhemmilta tainnut jäädä lapselle mainitsematta. Tai sitten se on mainittu mutta mennyt ohi korvien.