Opetusministeri esitti kesän keskellä siirtymistä kaikille yhteiseen uskontotietoon, ja ei sitten esittänytkään. Se on vain "mahdollisuus, joka käydään läpi opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä".
Itse en ole ollut kovin innostunut tuosta kaikille yhteisestä uskontotiedosta. Yllättävää kyllä mielipiteeni ei johdu siitä, että olisin huolissani esimerkiksi omien luterilaisten lasteni saaman opetuksen muuttumisesta. Arvelen nimittäin, että moinen uskontotieto muistuttaisi melko paljon sitä nykyistä tunnustuksetonta uskonnonopetusta, jota luterilaislapset koulussa saavat.
Suurempi muutos kohtaisi pienten uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetusta. Esimerkiksi ortodoksisen uskonnon opetus on ymmärtääkseni nykyisin paljon enemmän kasteopetuksen kaltaista kuin "tavallinen" uskonto. Elämänkatsomustieto puolestaan vaikuttaa edelleen melko keskeneräiseltä oppiaineelta. Opetussuunnitelma on väljä eikä oppiaineen didaktiikka ole yhtä kehittynyt kuin uskonnon. Riippuu paljon opettajasta ja koulusta, millaista ET:n opetus on.
Minusta arvoihin ja vakaumukseen liittyviä kysymyksiä on hyvä opiskella sellaiselta pohjalta, joka on lähellä oman lähipiirin vakaumusta. En ole innostunut puristamaan vakaumusten kirjoa yhteen pakettiin, jota kaikki koululaiset opiskelisivat. Ymmärrän kyllä pienten uskontojen opetuksen järjestämisen vaikeudet.
Rohkenenpa ennustaa: Jos kaikille yhteinen uskontotieto joskus lähivuosina tulee, se ei tarkoita sitä, että kaikki opiskelisivat elämänkatsomustietoa, vaan siitä tulee oppiaine, joka muistuttaa nykyistä uskontoa jonkin verran laajennettuna elämänkatsomustiedon suuntaan.
P.S. Jos kommentoit tätä, vastaan kyllä mutta viiveellä. Lähden kohta mökkeilemään nettiyhteyden ulottumattomiin.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.