Olen lukenut Mooseksen lakia. Tällä kertaa olin päättänyt ennalta olla turhautumatta, joten olen sen sijaan hihitellyt joillekin määräyksille. Tosin täytyy sanoa, että minusta on suunnattoman epäreilua, että

Jos joku myy tyttärensä orjattareksi, tyttö ei pääse [seitsemäntenä vuotena] vapaaksi niin kuin miesorjat. (2. Moos. 21:7)

On kuitenkin kaiken varalta lohdullista tietää, että

Jos isäntä ottaa toisen vaimon, hän ei saa vähentää ensimmäisen ruokaa, vaatetusta eikä aviollisia oikeuksia (21:10)

Kasvissyöjälle ei onneksi tulisi mieleenkään tämä:

Älä keitä karitsaa emänsä maidossa. (23:18)

Toisaalta, vakavasti puhuen, ei se niin huono laki ole. Jos yrittää kuvitella, millainen maailma on lain kirjoittamisen aikaan ollut, se on varmaan kuitenkin aika onnistunut laki. Kun tekstiä lukee ajatuksella, mitä jää päällimmäisenä mieleen:

Älä tee muukalaiselle vääryyttä äläkä riistä häntä, sillä olet itsekin ollut muukalaisena Egyptissä. Älkää kohdelko huonosti leskiä älkääkä orpoja. (22:20-21)

Jos otat pantiksi lähimmäisesi viitan, palauta se hänelle auringonlaskuun mennessä; onhan se hänen ainoa peitteensä, hänen ruumiinsa ainoa suoja. (22:25-26)

Kun tapaat vihamiehesi härän tai aasin kuljeksimassa karkuteillä, vie se hänelle takaisin. (23:4)

Reilu peli. Heikkojen auttaminen. Anteeksianto.

Maanviljelykseen ja eläimiin liittyvät säännöt ja ohjeet ovat myös mielenkiintoisia. Huomaa, että eläimet ovat olleet tärkeitä. Toisaalta esimerkiksi määräys antaa maan olla kesannolla joka seitsemäs vuosi on mielestäni selvästi kehotus kestävään elämäntapaan.

Nuorena tyttönä muistan suorastaan ahdistuneeni näillä main Vanhaa testamenttia ja jättäneeni lukemisen sikseen. Tuntui, ettei tämän kirjan jumala voi olla minun Jumalani. Nyt arvelen, että näilläkin sanoilla voi ehkä olla jotakin annettavaa.