Hiljaisuuden ryhmän toinen tapaaminen.
Aluksi olin pettynyt, kun kolme ryhmään ilmoittautunutta jätti tulematta. Sitten olin hyvin, hyvin iloinen ja kiitollinen siitä, että kolme muuta ryhmän jäsentä tuli. Meitä oli viisi - olimme (olemme) ryhmä. Vierauden tunnetta toisia kohtaan ei enää ollut, vaikka - tunnustan - olen autuaasti unohtanut ryhmäläisten nimet.
Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani,
sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu.
Psalmin säkeillä lähdettiin matkalle. Hiljaisuuteen laskeutuminen oli helpompaa kuin edellisellä kerralla. Hiljaisuuden jälkeinen tunnelma on jälleen erityinen.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.