Marikki ja Liisa jouluaattoaamuna:

Marikista ja Liisasta on ihmeellistä, että he saavat istua yöpaitasillaan uunin edessä juomassa kahvia.

- Se johtuu siitä, että on joulu, sanoo Liisa.

- Niin, siitä se johtuu, sanoo äiti.

Mariki katsoo häneen peloissaan nähdäkseen, onko hän väsynyt. Mutta äiti on onneksi vain iloinen eikä yhtään väsynyt. Kaikkien täytyy olla iloisia, kaikkien mielestä joulun täytyy olla hauska, muuten Marikilta menee jotakin pilalle. Ja siksi hän jankuttikin silloin, kun äiti raatoi pahimmissa joulukiireissä:

- Jouluaattona sinä et saa olla väsynyt, lupaa se!

- Enhän toki olekaan, kuinka minä voisin olla väsynyt jouluaattona, sanoo äiti.

Ja tuossa hän nyt istuu isän ja Alvan kanssa, ja kaikki kolme näyttävät pitävän joulusta yhtä paljon kuin Marikki ja Liisakin. Voi, miten ihanaa!

(Astrid Lindgren: Marikki)