- Onko jo kevät? Muumipeikko mutisi.

- Kevät? sanoi hemuli kärttyisästi. Joulu nyt on, etkö käsitä, joulu. Enkä minä ole hankkinut mitään enkä järjestänyt mitään ja sitten ne lähettivät minut kesken kaiken kaivamaan teitä esille. Kintaani ovat luultavasti hukassa. Ja kaikki juoksevat ympäri kuin hullut eikä mikään ole valmista...

Sitten hemuli tallusteli takaisin portaita ylös ja meni ulos kattoluukusta.

- Äiti, herää, Muumipeikko sanoi pelästyneenä. On kuulemma tapahtunut jotakin kamalaa. Sanovat sitä jouluksi.

- Mitä sinä tarkoitat? kysyi äiti ja pisti nenänsä näkyviin.

- En oikein tiedä, sanoi Muumipeikko. Mutta mitään ei ole järjestetty ja jotain on hukassa ja kaikki juoksevat ympäri kuin hullut.

(Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia)