Joulu tuli, oli ja meni. Siitä on jo melkein kuukausi ja kotonakin on oltu kohta kaksi viikkoa. Minä olen kyllä osittain edelleen - tai ehkä uudestaan - joulutunnelmissa. Ulkona on LUNTA.

Jouluna ei ollut. Jouluna oli tällaista:

 

Meillä oli upea reissu. Aivan mahtava. Oli jännittävää nähdä, että joulutunnelman voi luoda vaikka kauppakeskuksen pizzerian pöytään, kun kaivaa käsilaukusta ruttuisen paperin ja ritari Yrjänä sitten tavailee siitä meille ääneen jouluevankeliumin. Lopulta, joulun ainekset ovat varsin yksinkertaiset.

(Samalla tehtäköön tiettäväksi, että vaikka joulun todistettavasti voi kokea maailmalla, ENSI JOULUNA en suostu lähtemään kotoa mihinkään. Paitsi joulukirkkoon. Ja ehkä pulkkamäkeen. Rajansa ne on kokeiluillakin.)

Arki pyörii. Yllättävän helposti, itse asiassa. (Ehkä mm. siksi, etten ole kirjoittanut tai lukenut yhtään blogia...) Odotettu elämänmuutos odottaa reilun neljän viikon päässä: vuoden opintovapaa. Sillä tiedolla sietää muutaman viikon pyörittääkin.

Kotiin palattua olen lukenut Luukkaan evankeliumia. Siinä on kohtia, joita en ymmärrä. Takkuaa. Kirjoitan niistä myöhemmin.

No niin. Muuta kerrottavaa ei juuri tällä haavaa taida olla. Täällä ollaan taas.

 

P.S. Meidän nurkilla kirkolta saa luomujuureksia. Aivan mahtavaa! Saa kopioida idean.