Johanneksen evankeliumin loppu on yksi niistä kertomuksista, joka teki minuun lapsena suuren vaikutuksen. Niin ainakin täytyy päätellä siitä, että muistan sitä moneen otteeseen pohtineeni. Mietin sitä, miksi Jeesus rakasti yhtä enemmän kuin muita, ja sitä, kuoliko Johannes vai eläisikö hän mahdollisesti sittenkin vielä jossakin.

Luulen, että pidin sitä hieman epäreiluna, että Jeesus rakasti Johannesta enemmän kuin muita opetuslapsia. Ehkä epäreiluuden tunne syntyi siitä, että kyseessä oli opetuslapsi - kolmelapsisen perheen esikoisena osasin olla tarkka tasapuolisuudesta.

Tuo evankelistan käyttämä sanamuoto "se opetuslapsi, joka oli Jeesukselle rakkain" on kyllä kieltämättä varsin salaperäinen. Apostoli Johannesta ja evankelista Johannesta jotkut tutkijat ilmeisesti pitävät samana ja jotkut eri henkilönä. Johannesta ei missään kohtaa nimetä evankeliumin kirjoittajaksi, mistä voi tietysti spekuloida kaikenlaista - jos moista pitää tärkeänä.  Evankeliumin toiseksi viimeinen jae sanoo suoraan näin:

Juuri tämä opetuslapsi todistaa kaikesta tästä. Hän on tämän kirjoittanut, ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on luotettava.

Joh. 21:24

Minä oikeastaan ymmärtäisin tuon niin, että kyseinen opetuslapsi on joillekuille kertonut tai sanellut tämän tarinansa ja nämä vielä lopussa vahvistavat luottavansa hänen sanaansa. En silti lähde tutkijoiden kanssa väittelemään.

Jäin vielä miettimään tuota lapsuuteni tasapuolisuuden vaatimusta. Osaanko itse rakastaa lapsiani tasapuolisesti, vai onko joku heistä rakkaampi kuin muut? Jos oikein tarkkaan heitä ajattelen, jokainen heistä on rakkaampi kuin muut. Kyllä, juuri sillä hetkellä, kun häntä ajattelen. Ehkä se on riittävän tasapuolista?

Johannes on tällä erää paketissa. Ehkä seuraavaksi tartun Apostolien tekoihin tai teen loikan Vanhan testamentin puolelle.