Kesälomaan kuuluu visiitit vieraisiin kirkkoihin. Haaveenani on ollut, että joskus elämässä tulisin kiertäneeksi kaikki Suomen keskiaikaiset harmaakivikirkot... Toki muutkin kirkot ovat mielenkiintoisia nähtäviä. Tavoitteeseen on vielä runsaasti matkaa mutta tänäkin kesänä olemme parissa kivikirkossa käyneet.

Lohjan Pyhän Laurin kirkko

Lohjan Pyhän Laurin kirkko näyttää näin rakennustaiteen historiaa tuntemattoman silmissä hyvinkin tavalliselta harmaakivikirkolta ulkoa käsin. Sisäpuolelta se on kuitenkin ainutlaatuinen. Värikkäät seinämaalaukset häkellyttävät kauneudellaan - niitä voisi katsella vaikka kuinka pitkään. Tässä esimerkkinä Jeesuksen sukupuu:

Kova kolmikko tietää kyllä, mitä alttarikaiteen äärellä tehdään.

Voi, kun pääsisi kiipeämään tuonne saarnastuoliin, on ollut Pellavatukan toistuva toive kirkossa kuin kirkossa.

Naantalin birgittalaiskirkko

Naantalin keskiaikainen kirkko on ainoa birgittalaisluostarin jäljellä oleva rakennus. Täytyy sanoa, että hämmästyin kirkon kokoa. Se on ISO!

Naantalin kirkossa vierailimme erittäin kuumana päivänä muumimaailmavisiitin jälkeen. Lapset ensin vastustelivat kirkonmäelle kiipeämistä, mutta osasivat kyllä arvostaa kirkon rauhallisuutta (ja viileyttä) hektisen huvipuistoilun jälkeen. Hetken ajan sain olla ylpeä oikein sivistyneistä lapsistani, jotka kiertelivät kirkkoa puhuen hiljaisella äänellä ja kysyen hyviä kysymyksiä koskien Jeesusta kuvissa, alttarikaappia ynnä muuta. 

Visiitti kesti kuitenkin muutaman minuutin liian kauan ja päättyi pikaisesti, kun Ritari Yrjänä ja Pellavatukka rupesivat aloittelemaan hippaleikkiä penkkien välissä... Auts. Toivon toki lasteni tuntevan olonsa kirkossa mukavaksi, mutta jonkinlainen pyhän tajukin olisi ihan kiva. Joka tapauksessa täydet pisteet ystävälliselle oppaalle, joka vastasi selkeästi ja perusteellisesti Neiti Kevään kysymyksiin. Pisteet myös Neiti Keväälle, joka jaksaa keskittyä, miettiä ja ottaa selvää.