Huomenna se alkaa. Olen jo odottanut sitä.

Sokeriset asiat saavat jäädä sivuun 40 päiväksi. Viime vuonna paastosin myös sokerista - silloin ensimmäistä kertaa. Kokemus oli hyvä. Aluksi vähän ihmettelin sitä, mitä mahdoin tavoitella moisella rajoittamisella. Ajan kanssa se tavoite tuntui kirkastuvan, vaikka sitä onkin vaikea täsmällisesti ilmaista.

Ehkä tärkein hengellinen tavoite oli tunne siitä, että pääsiäistä saattoi kasvavalla mielenkiinnolla odottaa noinkin pitkän ajan. Lisäksi paasto tekee uskonasiat jollakin tapaa fyysisiksi. Kehollisiksi, olisi ehkä parempi ilmaus. Näiden lisäksi sokerista luopumisella on toki omat, hyvät terveydelliset vaikutuksensa, ja sitä paitsi pääsiäisen herkut maistuvat paaston jälkeen paremmilta.

Mietin, luopuisinko tänä vuonna jostakin muusta kuin sokerista, mutta se tuntui luontevalta. Lisäksi se antaa hiukan potkua projektille tuottaa lukutaitoa Nepaliin... Kävin jo pari viikkoa sitten kirkolla punnituksessa ja muutama kilo pitäisi karistaa ennen toukokuun loppua!