Paaston aika alkoi tällä kertaa jotenkin yllättäen. Yleensä olen sitä jo ennalta ehtinyt odotella, kun nyt havahduin laskiaistiistaina toteamaan, että huomennahan se alkaa. Viime viikolla kiusannut korkean kuumeen nostanut ilkeä pöpö jotenkin kai nappasi viikon elämästäni.

Yllättäen tai ei, sokeri joutui taas hyllylle seitsemäksi viikoksi. Lisäksi aikomus on löytää arjesta enemmän hetkiä hiljentymiselle. Paaston aikaan ajoittuu Suuri Elämänmuutos, kun ensi viikolla jään vuodeksi opintovapaalle. Siihen verrattuna sokerittomat viikot tuntuvat aika pikku jutulta. Mieli on lämmin ja toiveikas, ja etsimiselle avoin.

Mieleni tekisi jotenkin liittyä mukaan myös ekopaastoon, joten lisäsin vielä kolmannenkin tavoitteen: keventää biojätepussia suunnittelemalla perheen ateriat ja ostokset paremmin. Aihepiiri kummittelee kivenä kengässäni jatkuvasti - parantamisen varaa on valitettavan paljon. Jospahan saisi rutiinejaan hetkautettua hiukan oikeaan suuntaan.

Vielä loppuhuomautus: Hajamutisija käyttää paastosta viehättävää nimitystä "seitsemän vapaata viikkoa". Ajattelemisen aihetta siinäkin.